Vapautuneet katot

Ojennus, katse kattourakoihin päin! Peltikii Palvelun ammattilaiset työkohteessa aivan Kuopion ydinkeskustassa. Ammattimiehet vasemmalta: Markus Kauhanen, Sami Heiskanen, Juuso Mikkonen, Artur Poplavskii, Patrik Pitkänen, Ville Mutikainen, Jukka Soininen ja Mikael Karppinen.

Olipa katto millainen tahansa, on talvi sille haastavaa aikaa. Tänä talvena lumikuormaa on riittänyt ja kevään tullen on syytä tarkistaa katon kunto. Mahdollisten vaurioiden etsintää ja korjausta ei kannata lykätä syksyn ensilumille.

Talvella kattoa rasittavat monet eri tekijät. Runsas lumikuorma painaa yllättävän paljon, virheellisin työtavoin tehdyt lumenpudotukset ja lämpötilojen vaihtelut paukkupakkasesta suojasäähän ovat omiaan lisäämään vaurioriskejä katoilla. Katon jo valmiiksi huono kunto lisää talviaikaisten vaurioiden todennäköisyyttä entisestään.

Ennakoiva huolto kannattaa

PeltiKii Palvelu on kuopiolainen Aitokatto-konesaumakattojen ammattilainen ja täyden palvelun peltisepänliike. Toimitus johtaja Markus Kauhanen kannustaa pitämään huolta vesikatosta, olipa kyseessä yksityinen tai taloyhtiö ja katto minkämallinen ja -muotoinen tahansa.

– Todellinen tieto vesikaton kunnosta saadaan vain katon asiallisella tarkastuksella. Se olisi syytä tehdä vähintään kerran vuodessa. Paras aika on nyt keväällä, kun katto on vapautunut talven painolastin alta, eikä vasta syksyllä ensilumien aikaan. Ei kesäsateenkaan päätyminen talon rakenteisiin vaurioituneen katon kautta hyväksi ole, Kauhanen tarkentaa.

Markus Kauhanen taustallaan Mölymäen historiallinen suojeltu pistetalo. Vastavalmistunut uusi saumattu peltikatto on Peltikii Palvelun käsialaa.

Ammattityönä tehokkaasti ja turvallisesti

Tarkastuksessa mahdolliset ongelmat voidaan havaita ajoissa ja vauriot saadaan korjattua ennen uutta talvea. Sen tuomat lumikuormat voivat aiheuttaa vioittuneelle katolle entistä kalliimman remonttitarpeen.

– Jo ihan yleisen turvallisuuden kannalta myös kattoturvatuotteiden kunto on tärkeä varmistaa. Seinätikkaiden, tikasaskelmien, kattosiltojen ja lumiesteiden kunto helposti unohtuu. Myös rännit kärsivät usein lumikuormien painosta. Ruostevauriot, vääntymät ja kiinnitysten irtoamiset ovat aina riskitekijöitä. Katon kuntotarkastus varmistaa, että ylläpitotyöt tulee tehtyä ajallaan. PeltiKii Palvelun ammattilaiset hoitavat tarvittaessa myös lumenpudotusurakat turvallisesti ja kattoa suojaten, Markus Kauhanen vinkkaa.

Kuopion vanhimman puutalon (v. 1780) eli Kuninkaankadun Vanhan Pappilan katto on sekin Peltikii Palvelun asentama. Suojelluissa, historiallisissa arvokohteissa on omat erikoisvaatimuksensa myös kattojen suhteen.

Kaikkien kattojen erikoisosaaja

Suomalaisissa kiinteistöissä on vuosisatojen aikana suosittu monenlaisia kattoratkaisuja. Peltikii Palvelu on kattojen kokenut erikoisosaaja, erilaiset katot ovat tulleet erityispiirteineen tutuiksi. Tarpeen mukaan pärekatot on purettu, mutta ehjiä on myös jätetty alusrakenteeksi saumatun peltikaton alle.

Rintamamiestalo on perinteinen suomalainen klassikko. Rintamamiestalolla tarkoitetaan sotien jälkeen rakennettua tyyppitaloa. Tällaisen talon perusrakenne toimii yhä. Harjakatto on suhteellisen jyrkkä ja useimmiten peltiä, Markus Kauhanen kertoo.

– Tyypillisin ongelma on yläkerran lisä- tai muutosrakentamisen yhteydessä liian lähelle kattopintaa asennettu lämmöneristys. Jos vesikatteen alapuoli ei tuuletu kunnolla, aiheutuu rakenteiden homehtumista ja lahoamista. Lämpövuoto näkyy talvella katolle sulavana lumena. Lämpövuodon voi aiheuttaa myös yläpohjan niukka lämmöneristys.

Hyvin tehtyjä alkuperäisiä täysin toimivia saumattuja peltikattoja nähdään rintamiestaloissa vieläkin paljon. 90-luvulla ruuvattavilla katoilla remontoidut puolestaan alkavat kaivata jo uutta remonttia. Esimerkkinä toimii Kauhasen oman rintamiestalon alkuperäinen, vuonna1956 asennettu saumattu peltikate.

– 68 vuoden iässä katto alkaa pian kaivata kolmatta huoltomaalausta, muuten se on priimakunnossa, kertoo Kauhanen. Lämmöneristys on uusittu alapuolelta yläkerran remontin yhteydessä huolehtien tuuletuksesta. Aluskatetta ei asennettu. Sitä ei tarvita, kun katon vedenpitävyys ja tuuletus on kunnossa.

– Oleellista kattoremonteissa on ymmärtää suunnitella mitä oikeasti kannattaa tehdä, että rakenne olisi toimiva pitkälle tulevaisuuteen. PeltiKii Palvelun Aito saumattu lämpökatto rintamiestaloon koostuu merkittävästi parannetusta lämmöneristyksestä, hyvästä tuuletuksesta ja 100% vedenpitävyydestä. Ilman erillistä aluskatetta, tutkitusti toimivilla rakenneratkaisuilla.

Aitokatto tuulensuoja-aluskatelevyn asennusta lämpöremontissa. Taustalla naapurille valmistunut Aitokatto-saumakate.

Tasakattojen muutostyö harjakatoiksi käynnissä. Yksi katto tehty, kolme jäljellä.

1960-luku toi matalat talot ja loivat harjakatot

Loiva katto on riskialttiimpi vuodoille, varsinkin talvisin katolle kertyvän suuremman lumikuorman sulaessa. Yläpohjan tuuletus on usein puutteellinen ja höyrynsulku heikko. Hyvin toimivia rakenteita esiintyy yhtä paljon kuin huonosti toimivia.

Talokohtainen rakentamisen laatu ratkaisee. Alkuperäinen hyvin tehty saumattu peltikate huoltomaalattuna on edelleen toimiva vesikatto pitkällekin tulevaisuuteen, jos lämpöeristys ja tuuletus on kunnossa. Muut vesikatetyypit ja muutenkin huonommin rakennetut talot ovat todennäköisesti viimeistään nyt remontin tarpeessa.

Tasakatto oli 1970-luvun muoti-ilmiö

Merkittävä kosteusvaurioriski on olemassa. Katemateriaali ja sen saumakohdat on tarkistettava ja tiivistettävä säännöllisesti. Tasakaton käyttöikä on merkittävästi lyhyempi harjakattoon verrattuna.

– Tasakatot ovat yleisiä kerrostaloissa, jonkin verran myös rivitaloissa, pientaloissa jo harvinaisempia. Haasteena niissä on lumikuorman kertyminen, joka asettaa katolle ja sen tiiveydelle kaikista kovimmat vaatimukset. Moni tasakatto onkin muutettu harjakatoksi tavoitteena parempi lämmöneristys ja tuulettuvuus. Edut ovat kiistattomat, Markus Kauhanen vertailee.

1980-luvulla olivat yleisiä jyrkkäkattoiset pientalot ns. käkikellotalot. Erittäin jyrkkä katto harvemmin vuotaa haitallisesti. Ongelmia aiheuttaa yläkerran katon lämpöeristys miltei vesikattopintaan saakka ja puutteellinen höyrynsulku. 80-luvun katoilla käytetyt kattotiilet ja mineriittilevyt ovat vuosien saatossa haurastuneet vaihtokuntoon.

90-luvulle tultaessa omakotitalojen rakentamisessa oli jo otettu opiksi entisten aikojen riskivalinnoista. Jyrkkien ja loivien kattojen suosion päätteeksi valta-aseman otti tyypillinen kattokaltevuus 1:3 hyvin tuulettuvalla ullakkotilalla. 90-luvulla vesikatteena käytetiin paljon betonista valmistettuja kattotiiliä ja ruuvattavaa tiilikuvioitua profiilipeltiä. Molempien käyttöikä on nyt kokemusperäisesti jo päätepisteessään ja katot uusimisen tarpeessa.

Yleisin tyyppivika on lumiesteiden löystyminen ja irtoaminen rikkoen katon. Katoilta lumiesteineen vyöryvä lumimassa on aiheuttanut vaaratilanteita pihalla leikkiville lapsille ja pysäköidyille autoille.

– Peltikii Palvelun kohteet ovat hyvin erikokokoisia ja -tyyppisiä. Olipa kyseessä kerrostalon laaja katto kaupungin ydinkeskustassa tai kesämökin katto kauempana maakunnassa, jokaista yhdistää sama ydinasia: huolella kohteen erityispiirteet huomioiden suunniteltu, aikataulutettu ja ammattilaisten tekemä projekti myös onnistuu! PeltiKii ja pitkää ikää, Markus Kauhanen tiivistää.

Kuopion Petosella naapurukset uusivat yhteisurakalla 1990-luvun profiilipeltikatot aidoiksi saumatuiksi peltikatoiksi keväällä 2017.