Näyttelyiden on houkuteltava myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole vielä koskaan käyneet Taidemuseossa, Anna Vilkuna pohtii.
Kuopion taidemuseo on pohjoissavolaisen kuvataiteen esittelijä, edistäjä ja dokumentoija. Visuaalisen kulttuuriperinnön vaaliminen näkyy myös museon kesänäyttelyissä, joiden taiteilijoilla on molemmilla ollut syvä vaikutus pohjoissavolaiseen taide-elämään.
Kuopio on vinkeä ja monipuolinen kulttuurikaupunki, jolla on rahkeita nousta valtakunnallisesti vielä näkyvämmäksi, sanoo Kuopion taidemuseon johtaja Anna Vilkuna. Vuosi sitten johtajana aloittaneelle Vilkunalle kaupunki on tuttu jo aiemmalta työuralta. Verkostot ja kontaktit olivat valmiina, ja mielenkiintoinen työmahdollisuus sytytti halun palata.
– Kuopiossa on toimivan ja kaikki taidemuodot kattavan julkisen palvelun lisäksi vahva vapaa taidekenttä. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä näen potentiaalia vielä parempaan. Tuloksena on oltava Kuopion koko kulttuurikentän näkyvyyden ja merkityksen kasvaminen. Asukkaat tai matkailijat eivät erottele, mikä on minkäkin tahon tekemää ja tuottamaa, vaan tarttuu siihen, mikä on hänestä kiinnostavaa ja saavutettavaa.
Kuopion taidemuseon toimintaa ohjaa museolaki. Taiteen saataville tuomisen ja alueellisena muistiorganisaationa toimimisen lisäksi yksi museon perustehtävistä on luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle.
– Ilman taiteilijoita ei ole museota, mutta taiteilijoiden ja museoiden välinen yhteys ei ole ollut kovin vahva. Mielestäni taiteellisen työn arvoa pitäisi nostaa näkyvämmin esille. Tiloissamme toimiva museon ja Ars Liberan yhteisgalleria on uusi avaus nimenomaan tähän tarpeeseen.
Näyttelyohjelma on toiminnan runko
Vilkuna johtaa myös taidemuseon näyttelytoimintaa yhteistyössä intendenttien ja muun tiimin kanssa. Näyttelyitä tarjotaan ulkopuolelta jonkin verran, mutta suurimmaksi osaksi näyttelyohjelman sisältö kehitellään itse. Alueellisena vastuumuseona lähtökohta on paikallisen taiteen näkyvyys. Tavoitteena on luoda näyttelyohjelma, joka on samaan aikaan monipuolinen ja ajankohtainen. Näyttelyohjelman rakentamista Vilkuna kuvailee kuin palapelin kokoamiseksi.
– Pitää etsiä tekijöitä ja teoksia, jotka ovat ajassa kiinni ja kiinnostavat yleisesti. On otettava huomioon vakiokävijöiden tarpeet mutta, houkuteltava myös niitä, jotka eivät ole vielä koskaan käyneet taidemuseossa. Näyttelyssä pitää olla jotain helposti koukuttavaa ja lisäksi jotain ajatuksia herättävää ja haastavaakin. Aina tarvitaan myös jokin yllätysmomentti.
Jotkut Mikko Valtosen töistä voivat saada katsojan kulmat kohoamaan.
Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille
Kulttuuri-instituutioista taidemuseon kynnys on perinteisesti ollut korkein. Kynnyksen madaltaminen ja eri asiakasryhmien tarpeiden huomioiminen vaatii monipuolisia ratkaisuja.
– Tärkeä osa taidemuseon tarjontaa on museopedagoginen toiminta taidevartteineen, työpajoineen ja muine tapahtumineen. Taidemuseosta saa myös esimerkiksi taidepolkuaineistoja sekä lainattavia taidesalkkuja päiväkoteihin, kouluihin ja palvelutaloihin. Taidemuseon toiminta ei ole pelkästään taloon sidottua, vaan teemme taiteesta saavutettavampaa.
Anna Vilkunan mielestä Kuopion taidemuseossa on vuosien aikana tehty hyvää työtä. Kävijäkunnan moninaisuus kertoo, että kuopiolaiset osaavat katsoa taidetta. Kävijöitä pitäisi silti olla enemmän, mutta Vilkuna uskoo, että tässä asiassa ollaan noususuhdanteessa.
– Taidemuseon tehtävänä on antaa se ensimmäinen kokemus ja impulssi, josta taiteen ymmärtäminen ja arvostaminen voi lähteä liikkeelle. Pitäisi osata pitää enemmän ääntä itsestään, jotta loisimme maaperää, jossa taide pääsee itämään. Tämä koskee taidemuseon ohella koko kuopiolaista kulttuurin kenttää.