Kippis 25-vuotiaalle Isä Camillolle! Ylärivissä alusta lähtien mukana olleet Erkka Isotalo, Allen Stanley ja Jaana Melakari, alempana vuonna 1998 syntyneet Arttu Vartiainen ja Stiina Manninen sekä vuonna 2002 Isä Camillon palvelukseen tullut Teija Bolodin
Ravintola Isä Camillo on kuopiolaisten ruokaravintoloiden todellinen kestosuosikki. Ravintola avattiin vuonna 1998 nyky-Kuopioon verrattuna aivan erilaisessa toimintaympäristössä. Laadukkaalle ruokaravintolalle oli selkeä tilaus ja Isä Camillo löysi nopeasti tiensä kuopiolaisten sydämiin.
Ravintola Isä Camillo sijaitsee vastapäätä Snellmaninpuistoa, entisessä Suomen Pankin vuonna 1912 valmistuneessa kivitalossa. Taloon liittyy monta tarinaa sisällissodan kulta-aarteesta pankkiholvissa nykypäivän monipuoliseen ravintolatoimintaan. Miten kaikki oikein alkoi?
– Ennen Isä Camillon avaamista 1998 oli edellinen saman kokoluokan ruokaravintola eli Amarillo avattu Kuopiossa jo 90-luvun alussa. Sen lisäksi Kuopiossa toimivat Fransmanni, Rosso, Huviretki, hotelli Scandicin ravintola, Musta Lammas ja Sampo. Tarjonta oli siis huomattavasti suppeampi kuin nykyään, ja uudelle ruokaravintolalle oli selvästikin tarvetta, Erkka Isotalo muistelee.
Taisto Kuusela, Kari Hartikainen ja silloin Amarillossa työskennellyt Allen Stanley alkoivat pallotella ajatusta uudesta ravintolasta. Ratkaiseva käänne tapahtui judotatamilla, jolla Taisto lonkkaheittojen lomassa heitti Karille kuin lonkalta ajatuksensa ostaa myynnissä ollut Suomen Pankin talon. Sen tyhjillään olleeseen alakertaan saisi tyylikkään ravintolan, jos Kari ja Allen tulisivat vuokralaisina sitä perustamaan. Riskiä jakamaan tarvittiin mukaan lisäosakkaita. Niinpä mukaan pyydettiin Simo Koslonen ja Erkka Isotalo, joka puolestaan värväsi remmiin vielä Pekingistä Suomeen palaamassa olleen Tasse Laukkarisen.
Isä Camillon perustajat 1-vuotisjuhlissa vuonna 1999. Vasemmalta Erkka Isotalo, Allen Stanley, Kari Hartikainen, Tasse Laukkarinen ja Simo Koslonen
Katolinen pappi ja Välimeren makuja
Yritys rekisteröitiin kaupparekisteriin 29. marraskuuta 1997 nimellä Kuopion Ravintolamestarit Oy. Liikeidea, ruokalista ja ravintolan nimi olivat työlistalla seuraavina. Nimeksi haluttiin joku konkreettinen henkilö, joka herättäisi positiivisia mielikuvia ja joka soveltuisi myös markkinointitarkoituksiin. Nimen haluttiin viittaavan jollain tavoin Välimerelle, sillä sieltä tulevan ravintolan makumaailma olisi kotoisin.
Lopulta työryhmä keksi suosituista elokuvista tutun Isä Camillon hahmon ja niin sympaattisesta italialaisesta kirkonmiehestä tuli osa kuopiolaista ravintolahistoriaa. Ravintolan logo, ruokalistan ulkoasu ja muu graafinen ilme tilattiin graafikko Arto Nyyssöseltä. Sisustussuunnittelijaksi palkattiin Jouni Löhönen Media Interiors Oy:sta. Sitten alkoi remontti, jossa ravintolan perustajaryhmä huhki itsekin innolla mukana. Kaikki oli valmista 1. huhtikuuta 1998 ja kello 19.00 upouusi ravintola avattiin.
Lentävä lähtö laajalla listalla
Stanleyn ja Isotalon mukana Amarillosta siirtyi uuden ravintolan palvelukseen neljä tarjoilijaa ja kaksi kokkia. Aluksi henkilökuntaa oli kaksikymmentä henkeä, mikä nopeasti osoittautui riittämättömäksi.
– Ensimmäisen vuoden aikana Isä Camillo myi yli 120 000 tuhatta annosta, ja viinipullojakin yli 15 000. Alkuvuosien ruokalista oli todella laaja ja pitkään mukana oli ”makuja maailmalta”-lista, jolta löytyi vaikka mitä muikuista pastaan ja pihveihin. Sittemmin siirryttiin selkeämpään, sesonkien mukaan elävään listaan.
Isä Camillosta alkanut Ravintolamestareiden menestystarina sai jatkoa, kun Ravintolamestarit osti Mustan Lampaan liiketoiminnan. Ravintola Pannuhuone Isä Camillon kellarikerroksessa avattiin vuonna 2001.
Keittiömestari Sami Kinnunen on kokannut Isä Camillon keittiössä jo keväästä 1999.
Ammattitaitoa jo toisessa sukupolvessa
Teija Bolodin tuli Ravintolamestareiden palvelukseen vuonna 2002. Moni asia on tänä aikana muuttunut, mutta tärkeimmät ovat säilyneet. – Ravintolan ulkomuoto ja ruokatuote ovat toki nyt aivan erilaiset kuin taloon tullessani, mutta enpä näin pitkään olisi talossa ollut ilman hyvää työilmapiiriä ja tiimityötä. Asiakkaidenkin arvostamassa ravintolassa on ilo työskennellä, Teija kertoo ja saa sanoilleen vahvistuksen ravintolan nuoremmalta väeltä.
Arttu Vartiainen ja Stiina Manninen ovat syntyneet samana vuonna kuin Isä Camillo on perustettu. Nuoresta iästään huolimatta he ovat ehtineet työskennellä Camillon keittiössä jo kauan, Arttu viisi ja puoli ja Stiinakin neljä vuotta.
– Tulin töihin suoraan amiskasta ja täällä olen pysynyt. Isä Camillossa ja ylipäätään Ravintolamestareilla on tosi paljon pitkiä työsuhteita. Se kertoo siitä, että täällä on hyvä yhteishenki ja työt maistuvat kiireenkin keskellä, Arttu lisää.
Myös ravintolan esihenkilöt ovat viihtyneet Snellmanin puiston laidalla pitkään. Nykyinen keittiömestari Sami Kinnunen on tullut taloon keväällä 1999 ja ravintolapäällikkö Niina Huttunen vuonna 2002.
Ravintolapäällikkö Niina Huttunen, Isä Camillon palveluksessa vuodesta 2002.
Shakespearen kotikaupungista Savoon
Allen Stanleyn panos Isä Camillon historiassa on keskeinen. Ravintolaa perustettaessa Allen tiesi, että nyt ei kyseessä tulisi olemaan mikään pikainen kokeilu. Stratford-upon-Avonissa syntynyt britti ehti ennen Kuopioon tuloaan kokkailla lukemattomissa ravintoloissa eri puolilla maailmaa. Isä Camillosta hän halusi työpaikan loppuelämäksi.
– Nämä 25 vuotta ovat olleet hienoa aikaa ja olen saanut tehdä töitä upeiden työkavereiden kanssa. Maailmalla totuin siihen,
että ihmisiä tulee ja menee. Isä Camillo on erilainen, sillä tänne halutaan jäädä. 1970-80-luvuilla keittiöpäällikkö oli todellakin pomo ja kuri oli kuin armeijassa. Meillä kulttuuri on ollut toisenlainen. Rennompi meininki on paljon enemmän minun mieleeni. Meillä on ollut myös kansainvälisiä harjoittelijoita eri puolilta maailmaa, ja kaikki olisivat halunneet jäädä meille töihin.
Onko Allenista tullut savolainen Kuopion-vuosinaan? – Ei sentään! Mutta kuopiolainen olen, sillä ostin talon Linnanpellolta samana vuonna kun Isä Camillo perustettiin ja olen kotiutunut tänne vahvasti.
Allen Stanley ja Erkka Isotalo kertovat juhlavuoden näkyvän tietenkin keittiön antimissa. Kannattaa käydä syömässä, sillä luvassa on maukkaita yllätyksiä pitkin vuotta.