Muovipakkausten kierrätys säästää muovin valmistuksessa tarvittavaa energiaa ja vähentää öljyn käytön tarvetta. Kierrätysmuovista tehdään muun muassa erilaisia kulutustavaroita, kuten tiski-, wc- ja vaateharjoja, kukkaruukkuja ja kastelukannuja.

Muovipakkauksia kerää valtakunnallisesti Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, jonka
keräyspisteitä on esimerkiksi markettien pihoilla. Vähintään kymmenen huoneiston asuinkiinteistöissä on oltava muovinkeräysastia ja keräys löytyy vapaaehtoisesti myös monista pienemmistä kiinteistöistä. Muovipakkaukset kiinteistöiltä kerää toimialueellaan Jätekukko.
– Suurin osa kuluttajajätteestä on erilaista muovia, eli sekajätteen määrä kodin jäteastiassa pienenee, kun muovipakkausten lajittelu aloitetaan. Keräysastioihin tulee varsin hyvälaatuista pakkausmuovia, Jätekukon palvelupäällikkö Kati Malinen kertoo.
– Muovipakkausten keräysmäärät kasvavat koko ajan. Muovinkeräysastian tyhjennyshinta on halvempi kuin sekajätteen, mikä sekin osaltaan kannustaa asukkaita muovin keräykseen.

Puhdas pakkausmuovi keräykseen

Pakkauksiin on useimmiten merkitty, miten ne lajitellaan. Keräysmuoviksi kelpaa puhdas muovipakkaus. Korkit, kannet, pumppuosat ja vastaavat irtoavat osat, esimerkiksi leikkelerasian kansikalvo, on syytä laittaa kodin keräysastiaan irrallisina.
Sekajätteisiin laitetaan likaiset muovipakkaukset, PVC-pakkaukset (merkitään numerolla 3, 03 tai sanalla PVC) sekä muut muovituotteet ja yritysten muovipakkaukset.

Jopa kymmenen kiertokertaa

Jätekukon ympäristökouluttaja Anja Räisänen kertoo, että muovin lajittelu kotitalouksissa ei ole turhaa työtä, sillä kuluttajilta kerätty pakkausmuovi päätyy hyödynnettäväksi materiaalina. Suomessa muovin materiaalikierrätystä tehdään Fortumin Riihimäen muovijalostamolla.
Kerätty muovi tuodaan paaleina Riihimäen muovijalostamolle, jossa muovit erotellaan optisella, infrapunateknologiaan perustuvalla lajittelijalla. Lajittelussa kotitalousmuovit sekä Fortumin keräämät kaupan ja teollisuuden muovijätteet lajitellaan laaduittain.
Sen jälkeen muovijäte pestään, silputaan ja rakeistetaan eli granuloidaan kierrätysmuovigranulaatiksi, joka on muoviteollisuuden uusioraaka-ainetta. Muovin voi parhaimmillaan kierrättää noin kymmenen kertaa.
Kaikkiaan Riihimäelle tulevasta muovista on mahdollista kierrättää noin 60 – 70 prosenttia uusiomuoviksi. Loput kierrätykseen kelpaamattomasta materiaalista hyödynnetään energiantuotannossa eli siitä tehdään energiapolttoainetta, jolla tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä Suomessa.

Tiskiharjoja ja kukkaruukkuja

– Kierrätetystä muovista tehdään muun
muassa erilaisia kulutustavaroita, kuten tiski-,
wc- ja vaateharjoja, kenkälusikoita, kukkaruukkuja, kastelukannuja, sumutinpulloja sekä huonekaluja, kuten tuolien komponentteja, Räisänen esittelee.
– Kierrätysmuovituotteita ovat myös erilaiset muovi- ja jätesäkit, kauppojen kierrätysmuovipussit sekä rakentamistuotteista muun muassa kojerasioiden kannet ja lautakomposiitit.
Kotimainen kapasiteetti ei toistaiseksi riitä käsittelemään kaikkea muovipakkausjätettä. Vuonna 2021 muovipakkausjätettä saatiin talteen vähintään 34 000 tonnia. Suomen Uusiomuovi ohjasi Riihimäelle vuoden 2021 aikana käsiteltäväksi noin 18 000 tonnia muovipakkausjätettä. Loput muovipakkausjätteestä toimitetaan kierrätettäväksi Saksaan ja Ruotsiin useille toimijoille.

Muovin elinkaareen mahtuu monenlaista muotoa.

Mikä on muovia?

Mietitkö, onko karkkipaperi tai jogurttipurkin kansi muovia? Materiaali selviää helposti rypistämällä. Jos roska suoristuu, se on muovia ja kuuluu muoviroskiin. Rypistyvä roska kuuluu metalleihin tai sekajätteisiin.

Mikä saa sinut lajittelemaan?

Lapsuuden mökkireissuista on jäänyt monta mukavaa muistoa mieleen; lämpimiä kesiä, uintia, saunomista, muurinpohjalettuja ja vähän isompana mopolla pärräämistä.
Jäteasiatkin olivat tuolloin yksinkertaisia. Isä tyhjensi puuceen kerran vuoteen ja muut roskat matkasivat aina autossa lähimmän TVH:n levähdyspisteen roska-astiaan.
Ei ne jätehommat tuolloin kotona Iisalmessakaan monimutkaisia olleet. Riitti yksi jäteastia, ja paikallinen Kiinteistöhuolto Rytkönen kävi sen tyhjäämässä. Eipä tuolloin tullut mieleenkään, että jätehuolto joskus itselle leivän toisi.
Iisalmen lukion jälkeen lähdin Tampereelle lisäoppia hakemaan. Niin sitä muutaman työpaikan ja reilun kymmenen vuoden työrupeaman jälkeen huomasi olevansa Kuopiossa. Täällä pääsi Jätekukon tuoreena vetäjänä oikein kunnolla tutustumaan jätehuollon ihmeellisyyksiin.
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, jätehuollon koukerot edelleen pitävät mielen virkeänä. Jotta jätehuolto toimii fiksusti, tulee sen olla käyttäjille helppoa. Kun ennen riitti tieto jätepisteen sijainnista, pitää nykyään jo vähän osata lajitella.
Lajittelussa oma motivaatio on tärkein elementti, ja siinä se merkittävin muutoskin on tapahtunut. Muinoin jäteneuvonnassa perusteltiin, miksi jätehuoltoon pitää liittyä ja miksi pitää lajitella. Nykyään neuvonnan rooli on kertoa, miten se helpoiten hoituu.
Vaikka lajiteltavien jätteiden repertuaari on koko ajan kasvanut, niin neuvontaa helpottavat niin jätehuoltokäytänteiden yhdenmukaistuminen kuin entistä monipuolisemmat viestintäkanavat.
On toki perinteistä lehteä, radiota, telkkaria ja puhelinneuvontaakin. Live-neuvonta on vähentynyt näin korona-aikaan, ja ihmisiä palvellaan entistä enemmän somekanavien, chatin ja YouTuben videoiden avulla.
Tutkimusten mukaan jätteiden lajitteluun voi motivoida esimerkiksi ilmastoahdistus, huoli maailman tilasta, velvollisuuden tunne, puhdas omatunto, taloudelliset syyt ja ympäristön paine.
Toki on ihmisiä, jotka eivät halua, osaa tai pysty lajittelemaan. Jos itseäni lajittelu ei aikoinaan kiinnostanut, niin tänä päivänä se on jo itsestään selvää. Oma motivaationi löytyy siitä, kun tiedän lajittelemieni jätteiden päätyvän raaka-aineiksi korvaamaan neitseellisiä materiaaleja ja työllistävän yhä enemmän ihmisiä ympäristöalalla.

Arto Ryhänen
toimitusjohtaja
Jätekukko