Huomenta Pöljä, toivottavat Juha-Matti Hyyppä (vas.), joka piipahti käymään Viitostuvalla, ja Viitostuvan esimies Sirpa Hyyppä. Muki on yksi suosituimmista Pöljä-tuotteista ja niitä saa vain Viitostuvalta.

Lähimatkailu on nyt in. Pieni piipahdus lähiseudulle virkistää sopivasti ja vähän sivistääkin. Marraskuisena iltapäivänä käännän nelipyöräiseni nokan viitostielle ja lähden kohti Pöljää.

Olen hurauttanut autolla Pöljän ohitse lukemattomia kertoja. Tiedän hyvin, että Pöljä on pikkuinen kylä Siilinjärven pohjoispuolella. Nimensä takia kylää tulee pidettyä hiukan omintakeisena, kukapa sitä ei pöljälle lempeästi hymähtelisi. Mutta mikä on tarina nimen takana?
Kurvaan mietteineni tutulle Viitostuvalle, joka on useimmille ohikulkijoillekin ensimmäinen kosketus tähän kylään. Kassalta minut huikataan tervetulleeksi iloisesti ja kuppiini valutetaan tuoretta, aromikasta kahvia.
Viitostuvan esimiehenä toimivan Sirpa Hyypän mukaan hyvä palvelu on Viitostuvalle sydämen asia. Täällä tehdään paljon töitä sen eteen, että ihmiset viihtyvät ja pysähtyvät jatkossakin kahville tai ruokailemaan. Pikkupurtavan lisäksi listalta löytyvät Scanburgerin hampurilaisateriat ja grilliannoksia.
Paikallisille Viitostupa on rakas kohtauspaikka. Heille hyvää palvelua ovat myös teemaviikot ja tapahtumat, joita järjestetään ympäri vuoden. Niiden aikana ohikulkijatkin pääsevät maistamaan palan pöljäläistä joulujuhlaa, halloweenia tai juhannusta sen mukaan, mikä teema milloinkin on menossa.

Ei nimi kylää pahenna

Laitapöydässä tapaan paikallishistorian ja kulttuuriperinteen harrastaja Aira Roivaisen, joka kuvailee itseään omituisuuteen asti Pöljästä innostuneeksi. Hän jos kuka tietää, mistä Pöljä ponnistaa.
Minua kiinnostaa kovasti, mikä selittää kylän nimen syntyä. Roivainen kertoo, että nimestä liikkuu tienoilla useita tarinoita, joista yhtään ei ole kyetty vahvistamaan todeksi. Uskottavimmalta vaikuttaa kertomus rantasalmelaisesta erätalonpojasta, joka löysi tiensä tänne eräreissuillaan. Hänen nimensä oli Pölläinen, josta Pöljän kylän nimi sitten muotoutui.
Nimen syntytarinassa ei ole vitsiä laisinkaan. Ovatko vitsit meidän aikamme tuotosta?
Roivainen on tutkaillut asiaa hakemalla tietoa vanhoista lehdistä ja löytänyt Pöljä-aiheisia vitsejä aina 1900-luvun alusta saakka. Monet kaskut on saatettu kuulla ensimmäisenä ohikulkijoiden suusta. Heitä piisasi, sillä Pöljä sai rautatien 1900-luvun alussa.
– Rautatie on koko kylän kehittymisen kannalta ollut merkittävä asia. Junat pysähtyivät täällä, pysäkillä luki Pöljä, ihmisiä tuli ja meni, Roivainen sanoo.
Sirpa Hyyppä kertoo, että ohikulkijat vitsailevat Pöljästä tänäkin päivänä mielellään. Viitostupa on brändännyt vitsit Pöljä-tuotteiksi, joita ei muualta saa.
– Huopahattu ja muki ovat suosikkeja. Tuotteita lähtee monelle matkaan, niitä kuskataan kavereille ja tilataan kotiovelle asti.

Ylpeästi pöljä

Pöljä-vitsit ovat alkujaan pilkanneet pöljäläisiä ja muita maalaisia. Myönteistä myyräntyötä, edelleen pilke silmäkulmassa, Pöljän eteen tekivät 1920- ja 1930-luvuilla kirjailija Kalle Väänänen ja poliitikko, Suomen sosialidemokraatin pakinoitsija Yrjö Ronkainen eli Sasu Punanen.
Kalle Väänänen kirjoitti vuonna 1926 ilmestyneessä matkakirjassaan, että Pöljä on ”mualiman paras paikka ja missään ei oo mittään parempaa”. Sasu Punanen kuvasi pakinoissaan hauskasti kyläläisiä ja savolaista venkoilua. Hän muisti julistaa kesälomalle lähtiessään, että jos asiaa hänelle olisi, tulisi kirjeen osoitteeksi laittaa Sasu Punanen, Savon rata, Pöljän pysäkki.
Aira Roivainen näkee, että nämä tarinat ja valtakunnallinen huomio ovat aikanaan vahvistaneet pöljäläistä identiteettiä. Samalla tiellä Väänäsen ja Punasen kanssa astelee Johanna Keinäsen valloittava eläkeläishahmo Tyyne Kettunen, joka sotesopan keskellä muistaa kehaista kotikyläänsä Pöljää.
No, miten pöljäläinen identiteetti näkyy tänä päivänä? Roivaisen mielestä se on yhteisöllisyyttä, yhteistä tekemistä ja kyläylpeyttä. Pöljällä on aktiivinen kyläyhdistys, metsästysseura Pöljän Eräveikot sekä joukko muita eläviä yhdistyksiä. Iso yhteinen voimainponnistus oli vuonna 1902 valmistuneen asemarakennuksen, Pöljän pysäkin, kunnostaminen.
– Meille Pöljän pysäkissä on iso asia, että se on meidän maamerkkimme ja muistuttaa meitä siitä, miten täällä ennen elettiin ja tehtiin.

 

Rautatie teki Pöljää tunnetuksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Pieni asemarakennus on tärkeä pala kylän ja Suomen rautateiden historiaa. Rakennus oli kovaa vauhtia rapistumassa, kunnes kyläläiset pelastivat ja kunnostivat sen entiselleen. Kesäisin Pöljän pysäkillä on pienimuotoista kahvilatoimintaa ja tapahtumia.