Suomalainen musiikkielämä tarvitsee myös infrastruktuuriihmisiä, Jari Eskola tuumaa.
Kaupunginorkesterin tuoreen johtajan Jari Eskolan mukaan kuopiolaisessa kulttuurielämässä eletään nyt mielenkiintoisia aikoja.
Kuopioon uuden työn pariin palannut Jari Eskola sanoo olevansa suomalaisen musiikki-ihmeen kasvatti. Musiikillisen uran alkutahdit lyötiin luokkapuhallinorkesterissa.
– Kolmannelle luokalle menin Haapaniemen koulun musiikkiluokalle ja minulle sysättiin saksofoni käteen. Siinä tulivat tutuiksi puhallinorkesteri- ja big band -musiikki, samoin tanssi- ja poppiyhtyeet. Voisi sanoa, että saksofoni pelasti minut taidemusiikilta, sen aika tuli vähän myöhemmin, Eskola vitsailee.
Soittoharrastus kiinnitti Eskolan lopulta urapolulle musiikkikentällä. Nuorena aikuisena ensimmäinen askel alan ammattilaiseksi oli muutto Helsinkiin musiikkitieteen yliopisto-opintoihin.
– Opinnoissa pääsin sitten oikein kunnolla taidemusiikin syvään päähän. Musiikkimaailma imaisi mukaansa niin, että toisena opintovuonna olinkin jo Fazerin musiikkikustantamossa töissä.
Eskola sanoo, että suomalainen musiikkikasvatus tuottaa musiikkikentälle paitsi muusikoita ja musiikin yleisöjä myös heitä, jotka työskentelevät rakenteiden ja organisaatioiden tasolla, niin sanotusti infrastruktuuri- ihmisiä. Hän itse on sellaisesta oiva esimerkki. Orkesterien johtamisen lisäksi työkokemusta on muun muassa suomalaisen musiikin edunvalvonnasta sekä käytön ja viennin edistämisestä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Nyt Eskola on siis muuttanut takaisin Kuopioon ja aloittanut elokuussa kaupunginorkesterin johtajana.
– Tässä työssä minulla on aiempaa suuri vastuu, kun orkesterin toiminnan lisäksi johdan Musiikkikeskusta. Kuopio on sikäli ainutlaatuinen paikka, että koko Suomessa ainoastaan täällä sekä orkesteri että talo ovat saman johtajan pöydällä. Pääsen todellakin käyttämään kaikkea tähän asti omaksumaani. Paitsi nuotteja ei tarvitse piirtää!
Orkesteri on taiteellisesti uudella tasolla
Kuopion kaupunginorkesteri on yksi Suomen vanhimmista orkestereista. Eskola näkee, että tällä hetkellä orkesteri elää uutta nousuvaihetta. Taustalla on montakin tekijää.
– Mukaan on tullut nuoria päteviä muusikoita. Jaakko Kuusiston tekemä pohjatyö orkesterin kovana treenaajana alkaa kantaa hedelmää. Ja uusi ylikapellimestari Eugene Tzigane on idearikas visionääri. Hyvin mielenkiintoiset ajat ovat meneillään. Nyt on tuhannen taalan mahdollisuus rummuttaa sitä, että uusi ajanjakso on alkanut orkesterin historiassa ja nimenomaan taiteellisessa mielessä.
Kaupunginorkesteri on myös kansainvälisempi kuin koskaan. Soittajia on 17 eri kansallisuudesta ja kommunikaatiokielenä harjoituksissa englanti.
– Taidemuotona sinfoniaorkesterin pitää elää tässä ajassa. Tuomme Kuopioon näytille mitä maailmalla tapahtuu. Kulttuurienvälisiä juttuja, jotka keskustelevat ajan kanssa. Tulemme myös tilaamaan säveltäjiltä uusia teoksia.
Kuopion kaupunginorkesteri on nousukiidossa uuden ylikapellimestari Eugene Tziganen johdolla.
Musiikkikeskus mahdollistaa monenlaista
Eskolan mielestä monipuolinen ohjelmisto lisää kaupunginorkesterin saavutettavuutta. Jokaiselle katsojalle on tarjolla jotain niin ohjelmiston kokonaisuuden kuin yksittäisen kausikonsertin tasolla.
– Periaatteena on, että jokaisessa konsertissa kuullaan yksi tutumpi teos, yksi vähemmän tunnettu helmi ja yksi uusi teos. Pitää myös muistaa, että kaikki mitä kaupunginorkesteri soittaa, on orkesterimusiikkia. Se tarkoittaa, että ohjelmistoon kuuluu muun muassa elokuva- ja viihdemusiikkia.
Eskola sanoo, että Musiikkikeskuksen mahdollistama tarjonta on poikkeuksellista. Oman orkesterin ja vierailukonserttien lisäksi vahvuutena on kongressitoiminta.
– Helsingissä pitäisi käydä kuudessa-seitsemässä paikassa, että saisi kaikki ne kokemukset, jotka täällä saa saman katon alta. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen isoja tapahtumia ja kokouksia olisi houkuttelevaa järjestää täällä Pohjois-Savossakin. Mutta nämäkään tapahtumat eivät ole missään nimessä orkesterilta pois, vaan ne pystytään sommittelemaan ja sovittamaan orkesterin ehdoilla.
Kuopion Musiikkikeskus tarjoaa hulppeat puitteet myös viihdekonserteille, niin kuin tälle Jaakko Teppo tribuutille.
Yleisönsä näköinen kaupunginorkesteri
Eskolalle musiikki on läheisin taidemuoto siksi, että se pystyy esittämään asioita, joita ei voi pukea sanoiksi. Hänelle kokemus on parhaimmillaan konserttisalissa.
– Konsertissa saa olla yksin omien ajatusten kanssa ilman viestimien kilahduksia ja pirinää. Saa kytkeytyä irti hektisestä maailmasta. Jos sellaista ison orkesterin sointikylpyä ei ole koskaan kokenut, ei voi etukäteen tietää mistä on kyse. Ei missään pysty toisintamaan livemusiikkia, jota esitetään tarkoitusta varten suunnitellussa tilassa. Mikä tahansa tunne konserttisalissa tuleekin, se on hyvä, sillä silloin musiikki on liikuttanut jotenkin.
Johtajana Jari Eskola haluaa tuoda kaupunginorkesteria entistä enemmän näkyväksi ja kuuluvaksi.
– Olemme nimenomaan koko kaupungin orkesteri ja toivomme, että se olisi kaikkien kuopiolaisten mielestä hieno juttu. Viemme orkesteria kouluihin, palvelutaloihin, hoivakoteihin. Konsertteja striimataan säännöllisesti. Myös maakunnassa pyrimme konsertoimaan vuosittain eri paikkakunnilla. Elämämme aika asettaa omat haasteensa sinfoniaorkesterin kaltaiselle dinosaurukselle, mutta samalla meillä on aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia tavoittaa ja sitouttaa erilaisia yleisöjä.