Erkki Lappalainen ja Kari Palokas Kuopion Automuseon tällä hetkellä vanhimpien ajopelien kyydissä. Jo 1920-luvulla on Ylä-Savon hiekkateillä huristeltu onnikan kyydissä!
Aikakonetta ei voi rakentaa, mutta antiikkiauto on kyllä sellaista masiinaa aika lähellä. Kuopiossa on viehättävä Automuseo, jonka kokoelmiin tutustuessa voi melkein aistia wanhan ajan kuoppaisten savolaisteiden rytyyttävää tunnelmaa.
Kuopion Automuseo sijaitsee vanhaan kasarmialueeseen kuuluvassa matalassa tiilirakennuksessa Hannes Kolehmaisenkadun ja Puistokadun kulmauksessa, lähellä uutta Kuntolaaksoa. Autoja on rivitolkulla tiiviisti aseteltuna, siistejä ja ajokunnossa useimmat. Autovalikoima ei kuitenkaan ole museoille tyypillisesti staattinen. Aina kun auto lähtee museosta, on seuraava tulossa tilalle. Erityisesti kesäaikaan museon autoista monet huristavat kesän kokoontumisajoissa. Näytteillä on myös mopoja ja moottoripyöriä ja autoiluun liittyviä tarvikkeita sekä laitteita taksamittareista muinaisiin vikatestereihin. Autofaneilla museossa vierähtää helposti tunti jos toinenkin.
T-mallista pikku-Fiatiin
Kuopion Automuseon on perustanut ja sitä ylläpitää Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi Savon kerho ry. Kerhon edellinen puheenjohtaja Erkki Lappalainen ja hänen seuraajansa Kari Palokas ovat pitkän linjan autoharrastajia.
– Tämä museo on aikaansaatu lukemattomilla talkootunneilla ja sponsorituella. Museo avattiin yleisölle syksyllä 2002, mutta klubin historia ulottuu jo 70-luvun alkuvuosiin ja muutaman aktiiviharrastajan toimintoihin. Niistä ajoista harrastajien määrä on kasvanut valtavasti ja toki harrastettavaakin on tullut lisää vaikka kuinka. Tuntuu uskomattomalta ajatella, että 80-luvun ajopelit ovat jo aivan täysin kuranttia tavaraa näissä piireissä ja niin sanotut kanttiautot eivät enää ole homman näkyvin osa. Ihailtuja ja haluttuja harvinaisuuksia ne kylläkin ovat, miehet kertovat.
Monipuolista puuhaa
Automobiili-harrastus on hyvin moni-ilmeistä, eikä vaadi välttämättä antiikkiauton omistamista. Harrastajissa on niin autotekniikasta kuin yleisemminkin historiasta innostuneita, joillekin tunnepuoli ja nostalgia on tärkeintä.
– Moni antiikkiauto on sellainen, millä on tullut ajeltua nuoruudessa, kun tytöt olivat nättejä ja huoltamoilla myös huoltoa. Kesäinen kierros maakunnan hiekkateillä ja taustamusiikkina vaikkapa alkuperäisen c-kasettisoittimen toistama vanha iskelmä tai rock, mikäpä sen rentouttavampaa. Varsinkin jos matka vie kokoontumiseen, missä tapaa samanhenkistä väkeä ajopeleineen, Kari Palokas kuvailee ja kertoo myös tapahtumien muuttuneen.
– Ennen niitä oli harvassa ja ne olivat tiukasti autoihin keskittyneitä. Nykyään rompepäiviä ja muita kokoontumisia on sulan maan aikaan joka viikonloppu jossain. Niissä vain autot ja niiden tarvikkeet alkavat jäädä muun tavaran jalkoihin. Täällä Kuopion Automuseossa keskitytään vahvasti itse asiaan, eli eri- ikäisiin museoajoneuvoihin. Tulossa on myös teemanäyttelyitä, ja niihin liittyen meillä olisikin kaino pyyntö. Automuseolle on tervetullutta kuvamateriaali Kuopion autokorjaamoista, autokaupoista, takseista ja erikoisista ajoneuvoista. Mieluiten ihan kuvina, jotka skannaamme ja palautamme vapaalippujen kera, Automuseon väki vinkkaa.
Lisätietoa www.kuopionautomuseo.fi
Savo autoistui 50 vuodessa
Autoistuminen mullisti liikenne- ja kuljetustavat maailmansotien välillä myös Savossa. Autoja tuotiin maahan jo autonomian ajan lopulla, mutta tarkkoja tilastoja on vasta vuodelta 1922, jolloin voimaan tuli rekisteröintipakko. Suomessa oli tuolloin 1 131 henkilöautoa, mutta jo vuonna 1939 peräti 29 002.
Kuopion ensimmäinen tielaskenta tehtiin syksyllä 1924. Kaupungin ja Pitkälahden välillä olleen laskentapisteen ohitti 48 hevosajoneuvoa, 21 henkilöautoa ja kaksi omnibussia, jotka olivatkin yleistymään päin. Kuopion läänissähän oli peräti 15 linja-autoa jo edellisvuonna.
Kallaveden maantien rakentaminen vuosina 1929 – 1931 oli Kuopion liikennehistoriassa tärkeä kulminaatiopiste. Kun Kallantie vuoden 1932 toukokuussa otettiin käyttöön, oli kieltolaki juuri saatu kumottua. Kerrotaan, että ensimmäisenä Kallansillat ylitti kahdeksan hevosen kolonna rankkilastissa, ikään kuin hevoskauden viimeisenä näytöksenä.
Autosta arkipäivän hyödyke
Sotavuodet ja jälleenrakennus hidastivat autoistumista, mutta sitten vauhti kiihtyi nopeasti. Varsinaisia autoistumisen vuosikymmeniä olivat 1960- ja 70-luvut, jolloin henkilöautosta tuli arkipäiväinen hyödyke, ja joka helpotti nimenomaan maaseudun ihmisten elämää, mutta toi modernia ruuhkaa myös kaupunkien kaduille.
Vuonna 1972 Kuopion läänissä autoja oli rekisterissä runsaat 35 000. Vuosina 1969 – 1972 autojen lukumäärä kasvoi miltei kolmanneksen. Tämä oli Savon autoistumisen todellista läpimurtoaikaa, eikä tällaiseen suhteelliseen autojen lukumäärän kasvuun ole sen jälkeen päästy. Ajoneuvojen laadullinen kehitys ja valikoiman monipuolisuus on taas oma tarinansa.
(lähde: Savon Historia)
Teuvo Kanervan ottama kuva Puijonkadulta osoittaa vuoden 1982 olleen ydinkeskustassa autoliikenteen valtakautta.