Anu Hakalan biojätepussi sujahtaa nykyään kompostin sijaan biokimppa-astiaan.
Kierrättäminen on fiksua paitsi ympäristövastuullisuuden myös taloudellisuuden kannalta.
Anu Hakalan perhe luopui omasta lämpökompostorista reilu vuosi sitten. Nykyään biojätteet kerätään naapurissa sijaitsevan paritalon kanssa yhteiseen astiaan.
– Nyt kun meitä on taloudessa vain kaksi aikuista, ei kompostoriin tullut enää tarpeeksi polttoainetta. Sehän pamahti jäähän ensimmäisillä pakkasilla. Naapuritalon asukkaat sitten kysyivät meitä mukaan kimppaan, kun takapihamme ovat yhteydessä toisiinsa. Oli helppo tarttua tilaisuuteen.
Hakala kertoo, että heidän perheessään on roskat lajiteltu aina. Aiemmin, kun biojätettä tuli siinä määrin kuin viisihenkiseltä perheeltä vain voi, oman kompostorin tuottamaa multaa käytettiin pihan rakentamisessa. Nykyään keittiön biojäteastia täyttyy hitaasti, lähinnä juuresten kuorista ruuanlaiton yhteydessä.
– Meillä on naapurin kanssa myös yhteinen muovinkeräyskimppa. Muovit ja muut roskat kun lajittelee, sekajätettä tulee hyvin vähän. Tuntuu, että astiassa on joka tyhjennyksellä vain pari pussia. Roska-autonkaan ei tarvitse niin usein täällä kiertää, mikä näkyy jätemaksuissa.
Yhteisen biokimppa-astian kustannus jakautuu kimppajäsenten kesken. Hakaloidenkin jätemaksu putosi kolmannekseen biojätteen osalta.
– Vaivatontahan tämä on, kun astia on 15 metrin päässä. Oman kompostin hoitamiseen verrattuna ainoa ero on se, että pitää etsiä aina jokin pussi biojätteitä varten, kun aikaisemmin kompostoria käyttäessämme laitoimme vain kuiviketta bioastian pohjalle. Mutta hankalinta koko kuviossa on oikeastaan talvisin pitää kinttupolku auki lumesta!
Anu Hakalan kokemusten perusteella yhteisellä jätehuollolla on myös sosiaalinen puolensa.
– Meillä on hyvä YYA-sopimus naapureiden kanssa, puolin ja toisin katsotaan toistemme perään, ja kuulumiset vaihdetaan aina kun pihalla nähdään.
Biojätteen erilliskeräys vähentää Jätekukon jäteautojen tyhjennyspysähdyksiä.
Merkittävä energianlähde
Omakotitalossa asuvalle kierrättäminen on siis järkevää rahallisestikin. Kun biojätteen lajittelee, jätehuollon perusmaksu pienenee. Samalla voi pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä, jolloin tyhjennysmaksuista koituu vähemmän kuluja.
Biokimppa hyödyttää jätehuollon kestävyyttä monella tavalla. Tyhjennyspysähdyksien väheneminen on yksi vaikutus, mutta sitäkin merkittävämpää on biojätteen erillinen keräys ja hyödyntäminen energiantuotannossa. Jopa kolmasosa sekajätteestä on yhä biojätettä, joka pienentää jätteen polttamisen lämpöarvoa. Paljon hyödynnettävää raaka-ainetta haihtuu siis kirjaimellisesti taivaan tuuliin.
Jätelaki uudistuu
Vuoden 2024 syksyllä biojätteen lajitteluvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Jätelain uudistus tuo biojätteen erilliskeräyksen piiriin noin 8000 kiinteistöä Jätekukon toimialueella, eli Kuopion keskeisellä kaupunkialueella, Pieksämäen kaupunkialueella sekä Siilinjärven keskustaajamassa.
Jätekukon toimialueella kunnalliset jätehuoltomääräykset poikkeavat jätelain asettamista velvoitteista siten, että määräykset kattavat myös yhden alle 10000 asukkaan taajaman eli Toivalan-Vuorelan alueen. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kotikompostointi.