Tytti Määtällä on kokemusta johtamisesta ja päätöksenteosta eri tasoilta paikallisesta kansainväliseen.
Maakuntajohtaja haluaa olla saavutettava
Pohjois-Savon liiton tuoreen maakuntajohtajan Tytti Määtän juuret ovat maaseudulla Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa. Hänen lapsuudenkotinsa sijaitsee Oulujoen jokivarsikylässä paikkakunnalla, jolla on ollut asutusta kivikaudesta lähtien.
– Kotini oli mummolan naapurissa. Myös eno ja isotädit asuivat lähellä. Mummolan tila on ollut suvussamme jo hyvin pitkään. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Määtän ensimmäinen etappi oli Turku, missä hän opiskeli yliopistossa valtio- oppia ja taloustiedettä.
– Opiskelin Euroopan poliittisiin järjestelmiin ja instituutioihin painottuneella linjalla. Aikaisessa vaiheessa lähdin mukaan myös opiskelijajärjestötoimintaan ja olin muun muassa ylioppilaskunnan hallituksessa.
Turussa Määttä valittiin myös kaupunginvaltuustoon. Kunnallispolitiikasta Määttä sai hyvät verkostot uransa alkuvaiheisiin.
– Valtio-opin opiskelijana oli erittäin mielenkiintoista olla samassa valtuustossa Ilkka Kanervan ja Pertti Paasion kaltaisten konkareiden kanssa. Hyviä keskusteluja pääsi käymään, sekä virallisia että epävirallisia.
Pohjoismaisen nuorisoneuvoston puheenjohtajana Määttä osallistui Pohjoismaiden neuvoston tilaisuuksiin. Ruotsin kielen ohella tutuiksi tulivat Pohjoismaiden kärkipoliitikot. Tälläkin hetkellä hänellä on tuttuja Norjan hallituksessa.
– Etelä-Suomessa verkostostani tuli tietysti erilainen kuin jos olisin jäänyt Pohjois-Pohjanmaalle. Omia osaamisalueitani ovat erityisesti yhteiskuntapoliittiset syy-seuraussuhteet ja viestintä.
Kunnanjohtajaksi alta kolmekymppisenä
Opiskelujen ohella Määttä työskenteli muun muassa urheilukaupan myyjänä. Ensimmäinen työpaikka omalla alalla oli erityisasiantuntijan pesti Kuntaliitosssa. Seuraava askel uralla oli edessä, kun Vaalan kunnanjohtajan tehtävä tuli haettavaksi.
– Muistan elävästi, kun jätin hakemuksen postilaatikkoon Suomussalmen Alavuokin kylällä ja mietin, että noinkohan se kirje täältä eräkorvesta perille löytää. Mutta niinpä vain löysi, ja minut valittiin kotikuntani kunnanjohtajaksi 28-vuotiaana.
Määtän aloittaessa Vaalan kunnassa oli talous kuralla. Ensimmäisenä tehtävänä oli hakea rahoitusta uudelle koululle. Se saatiin, ja samaten rakennettiin myöhemmin myös uusi päiväkoti. Erittäin huonossa jamassa ollut kunnan talous palasi raiteilleen. Nyt kunnalla on vahva talous muun muassa tuulivoimainvestointien ansiosta. Nykyisenkin johdon aikana kehitys on jatkunut myönteisenä.
Kuhmon kaupunginjohtajaksi Määttä tuli vuonna 2018. Tänä aikana hän kertoo työskennelleensä enemmän poikkeus- kuin normaalioloissa. Kaupunginjohtajakautta ovat leimanneet kriisit, niin paikalliset kuin kansainväliset.
– Häiriötilannejohtaminen alkoi kohdallani jo 2018 talvella, kun tykkylumi aiheutti laajoja sähkökatkoja Kainuussa. Koronapandemiassa Kuhmon kaupungin varautumisjohtoryhmällä oli jatkuva päivystysvelvollisuus. Sitten tuli rajojen sulkeminen. Viimeiset vuodet ovat kieltämättä olleet opettavaisia.
Määttä asuu perheineen Kuhmossa. Paikkakunnan kulttuurielämän kamarimusiikkijuhlineen ja pitkine kirjallisuus- ja runonlauluperinteineen hän kehuu maan kärkeen.
– Kuhmo on varmasti monelle turistille vielä löytämätön helmi.
Savossa on vetovoimaa
Pohjois-Savon maakuntajohtajan paikka kiinnosti Määttää siksi, koska tehtävässä hän pääsee käyttämään vahvuuksiaan.
– Halusin päästä työskentelemään maakunnallisen tason edunvalvonnassa sekä valtakunnallisiin että kansainvälisiin verkostoihin tukeutuen.
Maakuntajohtajan ydintehtäviä ovat alueen kehittäminen erilaisia rahoitusinstrumentteja hyödyntäen, maankäytön suunnittelu sekä edunvalvonta ja verkostoyhteistyö.
– Yhteistyö yritysten ja organisaatioiden välillä on koko maakunnalle elintärkeää. Haluan olla luomassa sitä luottamuksen ilmapiiriä, joka tuon yhteistyön mahdollistaa. Pohjois-Savon suurimmat haasteet tulevaisuudessa ovat osaajien saaminen sekä saavutettavuus.
– Vahva oppilaitosten ja yritysten yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Ihmisiä pitää houkutella paitsi opiskelemaan myös jäämään tänne valmistuttuaan. Saavutettavuuden suhteen pitää ajatella yhtä aikaa, miten sekä ihmiset, tavarat että tieto pääsevät liikkeelle.
Saavutettava johtaja
Määtälle sosiaalinen media on tuttu kanava, jota hän on hyödyntänyt virkatehtävissään aiemminkin.
– Some on yksi väline vuorovaikutukseen ja maakuntajohtajan työn näkyväksi tekemiseen. Minut saa kiinni myös somesta, ei tarvitse aina soittaa tai lähettää sähköpostia.
Määttä sanoo nostavansa someissaan esiin Pohjois-Savon hyviä asioita ja ihmisiä ja yrityksiä niiden taustalla. Työnjaon pitää kuitenkin olla selvä.
– Viranhaltijan työssä pitää muistaa, että vaikka on laaja mahdollisuus vaikuttaa asioihin, toimitaan kuitenkin virassa ja silloin tehdään sitä työtä, mitä poliittiset päättäjät meiltä edellyttävät ja mihin laki antaa puitteet. Sosiaalisen median kanavat ovat välineitä vain eivätkä tietenkään sovi kaikkeen viestintään.
Johtajana Määttä katsoo vahvuudekseen ratkaisukeskeisyyden. Arjen työn johtajana hän on empatiakykyinen ja osaa asettua toisen asemaan.
– Olen vuorovaikutukseen pyrkivä mutta tarvittaessa pystyn tekemään päätöksiä myös itse. Yhdenvertaisuus on minulle tärkeä arvo. Se ei tarkoita tasapäistämistä vaan toimimista yhdenvertaisten mahdollisuuksien eteenpäin viemiseksi myös suhteessa ihmisiin ja ihmisyyteen.
Työpaikkana Määtällä on koko Pohjois-Savo. Tehtäväkentän laajuus tarkoittaa, että kohtaamisilla on merkitystä ja vuorovaikutustilanteessa on oltava läsnä.
– Se aika, kun ollaan yhdessä, pitää käyttää kunnolla niin että voidaan aidosti luoda uutta. En aio matkustaa ympäri maakuntaa nenä kiinni läppärin ruudussa vaan satsata kohtaamisiin, Määttä sanoo ja lupaa olla kuntien kutsusta ensi kesänä tavattavissa kesätapahtumissa eri puolilla.