Ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota yksilölliseen ruokavalioon ja tekevät valintoja paitsi terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta myös eettisistä syistä tai puhtaasti kokeilunhalusta. Ravitsemustieteessä kuitenkin painotetaan joustavuutta, liian mustavalkoinenkin suhtautuminen ruokaan voi olla haitallista, Maria Lankinen muistuttaa.
Yhä useampi kiinnittää huomiota ravintoonsa nimenomaan terveydellisistä näkökohdista, vaikkei taustalla olisikaan mitään diagnoosia. Ruokavalion määritteleminen erityisruokavalioksi on kuitenkin hankalaa, sillä kyseessä on hyvin yksilöllinen elämän osa-alue.
Erityisruokavaliot yleistyvät siinä määrin, että lähes jokaisen suomalaisen voi sanoa tuntevan jonkun erityisruokavaliota noudattavan. Eksaktia numerotietoa asiasta ei kuitenkaan ole saatavilla säännöllisestä ravitsemustutkimuksesta huolimatta. Luotettavan tiedon puute johtuu ruokavalion käsitteen monitulkintaisuudesta, kertoo ravitsemusterapeutti ja ravitsemustieteen dosentti Maria Lankinen Itä-Suomen yliopistosta.
– Ruokailutottumukset ovat ylipäätään hyvin subjektiivisia, mikä on haasteellista tutkimuksen kannalta. Vastauksissa on hyvin paljon vaihtelua, kun asiaa kysytään ihmisiltä itseltään. Joku voi mieltää kasvisruokavalion sellaiseksi, että siihen ylipäätään kuuluu kasviksia. Toinen voi tietoisesti rajoittaa tiettyjen ruokien syömistä, mutta ei koe sitä millään tavalla erityisruokavalioksi.
Lääketieteen näkökulmasta erityisruokavalio tarkoittaa sairauden hoitoa tiettyjä ruoka-aineita rajoittamalla. Esimerkiksi keliakian tai voimakkaiden ruoka-aineallergioiden kaltaisissa tilanteissa ei ole muuta hoitokeinoa kuin ruokavalion rajoittaminen. Toisaalta esimerkiksi diabetesta hoidetaan syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti, jolloin puhe erityisruokavaliosta ei tavoita todellisuutta. Sen määrittäminen, milloin jokin ruokavalio muuttuu erityiseksi, voi siis olla vaikeaa.
Ruokavalio on yksilöllinen kysymys
Ruokavaliolla on joka tapauksessa yhä suurempi merkitys ihmisten elämässä. Maria Lankisen mukaan nykyään kiinnitetään tarkempaa huomiota siihen, miten oma elimistö reagoi ravintoon.
Osaltaan taustalla vaikuttaa jatkuva hyvinvointitrendi.
– Ihmisillä on paremmat valmiudet suhtautua ravintoon kriittisemmin ja hakea sitä kautta yksilöllisyyttä ruokavalioon. Silloin on kyse terveyden optimoinnista ruokavalion avulla.
Ruokavalion muotoutumiseen voivat vaikuttaa myös eettiset ja elämänkatsomukselliset näkemykset. Niiden lisäksi monen motivaattorina on puhdas kokeilunhalukin. Eri syyt vaikuttavat myös siihen, miten tiukasti ruokavaliota noudatetaan.
– Kasvisruokavalio on tyypillisesti sellainen, johon ryhdytään ekologisista syistä tai sillä haetaan terveyshyötyjä. Se on mahdollista, koska kasvissyönnissä on paljon aste-eroja aina täysveganismista vaikkapa vain pelkkään punaisen lihan välttelyyn. Kasvisruokatrendi on positiivinen ilmiö muutenkin, koska sillä on laajemmat vaikutuksensa myös ympäristöön, Lankinen sanoo.
Tutkitusta tiedosta tukea valintoihin
Jokainen ruokavalio on toki jollain tapaa erityinen, sillä jokainenhan pyrkii syömään sitä mikä itselleen parhaiten sopii. Ravitsemussuosituksetkin ovat tästä syystä joustavia ja yksilöllisyyden mahdollistavia.
– Ravitsemustieteessä painotetaan, että ruuasta ei kannata ottaa turhaa stressiä, vaan ruokavalio saa olla joustava ja mutkaton. Liian mustavalkoinen suhtautuminen ruokaan voi olla haitallista, vaikka lähtökohtana olisi oman terveyden parantaminen.
Lankisen mukaan suomalaisten lisääntynyt ruokatietoisuus on hyvä asia, mutta informaatiotulva voi vaikeuttaa oikeiden valintojen tekemistä. Jos oma ruokavalio mietityttää tai sitä haluaisi jotenkin muuttaa, apua saa ravitsemusterapeutilta.
– Aihe kiinnostaa laajalti ja sisältöä on hyvin paljon esimerkiksi somessa. Ruokatrendeihin liittyy tiettyä kuplautumista, jolloin voi olla hankala hahmottaa, mikä on oleellista tietoa ja mikä ei. Ravitsemusterapeutilta saa oikeaa ravitsemustietoa, joka tukee itselle sopivia ratkaisuja ruokavalion suhteen. Nykypäivänä terveellisesti syöminen on helppoa, koska valinnanvaraa on tarjolla paljon.