Kuopio on viime vuosina profiloitunut Itä-Suomen veturiksi ja yhdeksi koko Suomen tärkeimmistä kasvukeskuksista. Menestyksen resepti ei ole mitenkään salainen. Kuopioon muutetaan, sillä täällä on työpaikkoja, asuntoja ja palveluita. Sen tekee mahdolliseksi eri toimijoiden intressit huomioiva kaupunkisuunnittelu.
Kiinnostus Kuopiota kohtaan on suurta ja kansainvälisten suhdanteiden hyvän tilanteen ansiosta investointeja uskalletaan myös lähteä toteuttamaan. Se näkyy Kuopiossa sekä uusien että vanhojen asuinalueiden ja kaupunginosien kehittämisessä vetovoimaisiksi niin asukkaille kuin yrityksille. Kaupungin kasvun ytimessä on fiksu kaupunkisuunnittelu, jonka viisasten kivi on sovitella ja suhteuttaa toisiinsa monenlaisia intressejä ja palvelutarpeita, kertovat Business Kuopion yritysasiamiehet Unto Juutinen ja Mika Raatikainen.
Avainasemassa kaupunkisuunnittelu
Asuinalueen maankäyttö lyödään pitkälti lukkoon kaavoitusvaiheessa, kun tontteja varataan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Jos palveluja ei tässä vaiheessa huomioida, on tiloja vaikea taikoa jälkikäteen, Unto Juutinen kuvailee.
– Kaavoituksella on vaikutuksensa myös rakennuksien tarvitsemiin teknisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi ravintolan tarvitsemien, monenlaisia vaatimuksia täyttävien tilojen toteuttaminen jälkikäteen on hyvin kallista.
Asuinaluetta suunnitellessa tiedetään melko tarkasti, millaisella aikavälillä ja millaisista asukkaista alue täyttyy. Uudelle asuinalueelle muuttaa ensin aktiivi-ikäisiä ihmisiä, jotka tarvitsevat tietynlaisia palveluita päiväkoteineen ja kouluineen. Väestön vanhetessa palvelutarpeetkin muuttuvat. Niihin asuinalueen on pystyttävä mukautumaan. Tärkeintä on, että alueen palveluiden kehittäminen mahdollistetaan jo suunnitteluvaiheessa.
– Hyvästä esimerkistä käy Petonen. Rakentamisesta alkaen alueella on ollut kaikenlaisia palveluita, joiden painopiste on ajan myötä vaihdellut. Muuttuviin tarpeisiin on pystytty vastaamaan jättämällä alueelle tontteja, joita on voitu kehittää myöhemminkin ja siten säilyttää alueen elinvoima, Mika Raatikainen sanoo.
Palveluiden suhteen kaupungin rooli on olla nimenomaan mahdollistaja, mutta yrityksiä ei tietystikään voida patistaa sijoittumaan jonnekin alueelle. Tässäkin on kyse monesta muuttujasta aina asiakaspohjan laajuudesta sijaintiin ja pysäköintimahdollisuuksiin.
– Esimerkiksi Saaristokaupungissa asukkailta on tullut palautetta, että lisää palveluita tarvittaisiin. Ratkaisua on etsitty jo monta vuotta, mutta haasteena on ollut sekä sijoittajien investointihalukkuus että tarkoitukseen sopivien yritystonttien löytyminen. Nyt alueelle saadaan viimein Keilankannan sillan alle kesäravintola, kun bisneksen näkökulmasta sen uskotaan olevan tällä hetkellä kannattavaa.
Täydennysrakentamiseenkin satsataan
Viimeisen vuosikymmenen ajan Kuopiossa on keskitytty asuinalueiden täydennysrakentamiseen muun muassa keskustan alueella sekä eteläisen Kuopion pientaloalueilla.
– Torin länsilaitaa ollaan asemakaavoittamassa uudelleen tavoitteena keskustan elinvoiman lisääminen. Hybridirakentaminen on siinä keskeinen keino eli asunnot ovat talojen ylimmissä kerroksissa alempien ollessa varattuina liikehuoneistoille, Mika Raatikainen kertoo.
Unto Juutisen mukaan täydennysrakentamisen suhteen tulevaisuuden painopistealueita ovat muun muassa Itkonniemi ja Kelloniemi.
Kuopion kaupunkikuvassa näkyy kerroksia eri aikakausilta. Ne kertovat menneiden vuosikymmenten kaupunkisuunnittelun trendeistä ja painopisteistä. Viimeiset reilu kymmenen vuotta ovat olleet voimakkaan kehityksen aikaa varsinkin keskustan alueella, sanovat Business Kuopion yritysasiamiehet Unto Juutinen (vas.) ja Mika Raatikainen.
– Projekteja on käynnissä eri vaiheissa ja laajuuksissa koko ajan. Kaupunkisuunnittelussa tällaista liikkumavaraa pitääkin olla, sillä jokin hanke voi tyssätä esimerkiksi kaavoitusvaiheessa. Liian montaa uutta asuinalueprojektia ei saa olla käynnissä yhtä aikaa, sillä jos resursseja hajotetaan liian moneen kohteesen ei niistä yksikään välttämättä lähde kunnolla vetämään.
Miten yrityksiä houkutellaan Kuopioon?
Unto Juutisen mukaan Kuopion imago on nousussa valtakunnallisesti ja kaupunki on hyväksytty yhdeksi Suomen tärkeimmistä kasvukeskuksista. Se merkitsee, että myös ostovoiman alueella uskotaan kasvavan, mikä puolestaan helpottaa investointien tekemistä.
– Kuopio nähdään sopivan kokoisena kaupunkina, jossa on helppo verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja niin sanotusti päästä piireihin. Yrityksillä on aina vaihtoehtoisia kasvusuuntia, jotka kilpailevat keskenään. Meidän tehtävämme on yrittää tosissaan tehdä kaupungistamme mahdollisimman kiinnostava ja kannattava paikka sijoittua.
Juutisen mukaan Kuopiossa on sisäistetty yritystoiminnan arvo koko alueen hyvinvoinnille, mikä ei suinkaan ole itsestäänselvyys kaikkialla Suomessa.
– Yrittäjän ei tarvitse lähteä itse harhailemaan, vaan me ratkaisemme ongelmat hänen puolestaan . Avainsana on asiakasystävällisyys. Aktiivisen yrityspalvelun merkitys on tiedostettu Kuopiossa jo ajat sitten myös strategian tasolla ja se on pystytty jalkauttamaan oikeisiin edistäviin toimenpiteisiin.
Vahvuuksien kautta tulevaisuuteen
Yksi Kuopion tärkeimmistä vahvuuksista on sen elinkeinorakenteen monipuolisuus ja heterogeenisuus. Ei ole yhtä dominoivaa toimialaa, jolloin alue ei ole niin riippuvainen suhdanteista vaan elinkeinoelämässä on tiettyä vakautta. Tämä vahvuus syntyy Kuopiossa olevasta osaamisesta, jota vetovoiman säilyttämiseksi pitää vahvistaa entisestään.
– Terveysteknologia on selkeästi Kuopion keihäänkärkiä. Kun katsotaan laajemmin koko Pohjois-Savon aluetta, tärkeiksi painopisteiksi nousevat paitsi energia- ja teknologiateollisuus myös enenevässä määrin vihreä siirtymä ja kiertotalous, Mika Raatikainen sanoo.
Koronatilanteessa Kuopio on ollut voittaja pystyen muun muassa säilyttämään muuttovetovoimansa. Myönteisessä kierteessä pysyminen vaatii satsauksia tulevaisuudessakin.
– Kuopio haluaa olla entistä vahvempi ja isompi kasvukeskus, mikä on ilmoitettu kaupungin strategiassakin. Kyse on siitä, miten strategia saadaan jalkautettua muun muassa budjetoinnin tasolle. Lisäksi alueellisen edunvalvonnan merkitys tulee korostumaan. Pitää huolehtia siitä, ettei Pohjois-Savo jää jalkoihin, kun päätetään valtion rahoituksesta ja infran rakentamisesta. Koko alueen yhteinen ääni on silloin saatava kuuluviin, Unto Juutinen linjaa.
Kuopioon on siis nyt imua, jonka taustalla on eri toimijoiden aito halu kehittää aluetta yhdessä. Menestyminen ja hyvät kokemukset luovat tukevan pohjan, jolta ponnistaa eteenpäin tulevaisuuteen.
– Valtakunnallisesti ja myös ulkomailla yhä laajemmin tiedetään, että Kuopio on kasvava alue. Yrittäjillä itsellään on tässä suuri merkitys eli miten he kokevat tämän paikan ja millaista viestiä he siitä kertovat omissa verkostoissaan. Kuopion valoisalle tulevaisuudelle ei oikeastaan edes ole uhkakuvia, kunhan vain pystymme pitämään päät kylminä ja toimimaan niin, että tänne kannattaa tulla tulevaisuudessakin, Juutinen ja Raatikainen päättävät.