Lääninhallituksen rakennuksen peruskorjaus valmistuu vuonna 2022.
Yksi Kuopion kuuluisimmista rakennuksista on seissyt paikoillaan pian 140 vuoden ajan. Jos seinät osaisivat puhua, niillä olisi monta tarinaa kerrottavinaan. Tällä hetkellä nuo seinät ovat hupun alla piilossa, valmistautumassa historiansa seuraavaan vaiheeseen.
Kuopion lääninhallituksen rakennus on ollut keskeinen ja komea osa kaupungin katukuvaa jo vuodesta 1883. Rakennuksessa ovat asuneet läänin kuvernöörit ja maaherrat ja siellä on toiminut lääninhallitus. Nykyään rakennus on Itä-Suomen aluehallintoviraston käytössä ja sen omistaa Senaatti-kiinteistöt. Peruskorjauksen jälkeen rakennukseen muuttavat Itä-Suomen aluehallintovirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).
Parhaillaan käynnissä oleva, mittava peruskorjaushanke on suurin koko rakennuksen historiassa ja sitä on edeltänyt rakennushistoriallinen selvitystyö sekä huolellinen suunnittelu.
Hankejohtaja Jyrki Reinikainen kertoo, että Senaatti-kiinteistöt haluaa vaalia kaikkien kaupunkilaisten yhteistä rakennusperintöä. Samalla kun mennyttä vaalitaan, rakennus muokataan vastaamaan paremmin nykypäivän työelämän tarpeita.
– Lähtökohtamme on, että käyttö suojelee kohdetta. Tyhjillään rakennukselle käy nopeasti huonosti, mutta kun kunnosta pidetään huolta ja se päivitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita, rakennus säilyy hyvässä kunnossa vielä pitkään. Suunnittelutyössä on otettu huomioon se, kuinka rakennushistorialliset arvot saadaan kohtaamaan tämän päivän tarpeet.
Historiallinen projekti
Historiallisiin puitteisiin rakentuu siis nykyaikaista toimistotilaa. Ennen sitä rakenteet käydään kuitenkin huolellisesti läpi terveys ja turvallisuus silmällä pitäen. Rakennuttajapäällikkö Seppo Höyhtyä kertoo, että monia rakenteita avataan nyt ensimmäistä kertaa sitten 1880-luvun.
– Periaatteena on, että mitään, mikä voi olla riski tulevaisuudessa, ei jätetä rakenteisiin muhimaan. Esimerkiksi ikkunanpielissä on käytetty eristeenä muun muassa eläinten taljoja. Nyt ne vaihdetaan asianmukaisempiin materiaaleihin.
Ainakaan toistaiseksi purkuvaiheessa ei ole tullut vastaan isompia epämiellyttäviä yllätyksiä. Tähän on tähdättykin. Suunnittelu- ja kartoitustyö tehtiin huolellisesti juuri riskien ja ikävien yllätysten välttämiseksi.
– Palveluntuottaja on ollut mukana jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Olemmekin tehneet jo etukäteen muun muassa koepurkuja ja -rakentamista. Näin olemme pystyneet selvittämään, mitä rakennus on syönyt ja kuinka sitä lähdetään korjaamaan, Höyhtyä kertoo.
Ikkunoiden lisäksi esimerkiksi välipohjien rakenteet on käyty läpi nyt ensimmäistä kertaa sitten rakennuksen rakentamisen. Ilmassa onkin historiansiipien havinaa. Kovin montaa vastaavanlaista suojelukohdetta ei välttämättä korjaajankaan uralla tule vastaan. Haaste on suuri, mutta mielenkiintoinen. Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 16,5 miljoonaa euroa.
– Ja sillä mielellähän tätä korjataan, että seuraavan kerran asiaan tarvitsee tässä mittakaavassa palata ehkä sadan vuoden päästä, Höyhtyä muistuttaa.
Vanha ja uusi kohtaavat
Korjauksen yhteydessä talotekniikka uusitaan täysin ja entiset toimistohuoneet puretaan pois. Tilalle tulee modernia yhteiskäyttötilaa ja monitilaympäristöjä. Näin lopputuloksessa otetaan huomioon työn muuttunut luonne. Töitä tehdään entistä enemmän etätöinä tai monipaikkaisesti. Perinteiset toimistohuoneet tai menneiden vuosikymmenten avokonttorimallit eivät enää palvele tänä päivänä.
– Suunnitelmissa on huomioitu myös valtion toimitilastrategia, jonka mukaisesti eri virastojen kotipesiä on jatkossa vähemmän ja toimintoja keskitetään samoihin tiloihin, Höyhtyä muistuttaa.
Vaikka tulossa on paljon uutta, jää jäljelle myös vanhaa. 2000-luvun alussa restauroidut katto- ja seinämaalaukset on suojattu remontin ajaksi huolellisesti. Kaikki sellainen jätetään paikalleen, mikä voidaan. Myöskään rakennuksen ulkoasu ei muutu. Juuri nyt rakennus on väliaikaisesti hupun alla piilossa, mutta kuoriuduttuaan se on valmis taas uuden ajan haasteisiin.
Piispanpuiston puut olivat 1890-luvulla huomattavasti nykyistä pienempiä. Sen sijaan rakennus on selvästi tunnistettavissa. Nyt käynnissä olevassakaan remontissa ulkoasuun ei ole tulossa isoja muutoksia.
Työn luonne ja sen tuottamat vaatimukset tiloille ovat aikojen saatossa muuttuneet moneen kertaan. Viktor Barsokevitschin kuvassa Kuopion lääninhallituksen henkilökuntaa vuonna 1911.
Näkymä rannanpuoleiselta parvekkeelta puutarhaan. Nykyisin Kallaveden ja rakennuksen välissä on Kallanranta 11, jossa sijaitsevat Pohjois-Savon ELY-keskus, TE-toimisto, Senaatti-kiinteistöt ja Finnvera. Huvimaja on edelleen omalla paikallaan.
Rakennuksen juhlava pääsisäänkäynti kuvattuna vuonna 1915.