Muurahaisilla on monenkirjava merkitys Suomen luonnossa. Ne osallistuvat ravinteiden kierrätykseen siinä missä kastemadotkin. Murkut ovat tehokkaita hyönteisten petoja, mutta myös ravintoa monille eläimille kuten tikoille ja karhuille. Ne ovat tuttua väkeä myös kuopiolaisille, jopa aivan keskustan tuntumassa.
Muurahaiset ovat hyvin sopeutuvaisia eläimiä, minkä ansiosta ne ovatkin levittäytyneet kaikkialle maapallolle napa-alueita ja muutamia etäisiä saaria lukuun ottamatta. Yhdyskuntaan saattaa kuulua jäseniä vain muutamista aina kymmeniintuhansiin yksilöihin ja lukumäärä vaihtelee lajeittain. Muurahaiset jaetaan nykyisin 19 alaheimoon, joista kolme on sukupuuttoon kuollutta, fossiileihin perustuvaa heimoa. Yli 16 500 kuvatusta muurahaislajista Suomessa elää noin 60. Muurahaisten heimo on ollut olemassa jo yli sadan miljoonan vuoden ajan, joten ne ovat erittäin vanha eläinryhmä esimerkiksi ihmiseen verrattuna.
Savossa viihtyvät muurahaisetkin
Turun yliopiston evoluutioekologian dosentti, kuopiolainen Jouni Sorvari organisoi suuren kekomuurahaisiin keskittyneen kansalaiskeräyksen kesinä 2018 ja 2019, jolloin saatiin uutta tietoa muurahaisten levinneisyydestä Suomessa.
– Osa Suomen 55 luonnonvaraisesta muurahaislajista elää vain Etelä-Suomessa, mutta osa taas on levinnyt aivan pohjoisimpaan Lappiin asti. Pohjois-Savossa ollaan siinä välimaastossa, joitain aivan eteläisimpiä lajeja ei meillä esiinny, mutta suurin osa lajeista kylläkin. Onpa yksi laji erikoistunut arktisempiin ympäristöihin ja Pohjois-Savo on sille liian lämmintä etelää. Varsinaisia kekomuurahaisia Suomessa on viisi lajia, jotka kaikki löytyvät Kuopiosta ja muualtakin Pohjois-Savosta, Sorvari kertoo.
Kesällä ahkeroidaan
Kesä on muurahaiselle kiireistä aikaa: pesässä on nälkäisiä muurahaisen toukkia, jotka vaativat kasvaessaan kovasti ruokaa. Pesää pitää korjailla sateiden jälkeen ja Väinölänniemen rannoilla yleisillä kekomuurahaisilla on kova työ kantaa kekoon lisää rakennusmateriaalia. Suuret keot takaavatkin sen, että uusia jälkeläisiä tuotetaan paljon ja työläismäärä säilyy suurena seuraavanakin kesänä. Syksyn tullen touhu hiljenee ja talvella muurahaiset ovat mahdollisimman syvällä pesässään suojassa roudalta ja pakkaselta. Keväällä sitten taas jatketaan urakkaa.
”Ahkera kuin muurahainen”, sanotaan. Jouni Sorvari naurahtaa vertaukselle, jossa on totta suunnilleen saman verran kuin muissakin vanhoissa sanonnoissa.
– No joo – pitää ja ei pidä paikkaansa. Ahkerakin muurahainen lepää välillä siinä missä ahkera ihminenkin. Kun muurahaisella ei ole akuuttia askaretta, niin se kyllä lepää. Levätessä ei mene energiaa hukkaan, tarpeeton säntäilyhän olisi energianhukkaa muurahaisyhteiskunnalle.
Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että tätä energian säästöä harrastetaan yllättävän paljon.
– Kun pesä kohtaa jonkin kriisin, niin lepäily jää ja kaikki osallistuvat työpanoksellaan yhteiseen hyvään, pikkupojasta lähtien muurahaisten elämää tarkkaillut Sorvari kertoo ja muistuttaa että muurahaisista on enemmän hyötyä kuin haittaa.
– Puutarhan kukkapenkeissä ja kasvustoissa asustaa monenmoisia tuhohyönteisiä, joita muurahaiset pitävät loitolla. Muurahaiset myös muokkaavat, lannoittavat ja ilmastavat maaperää, joka voi olla puutarhakasveille hyödyllistä. Toisaalta jotkut puutarhoissa yleiset lajit hoitavat ja suojelevat kasveille haitallisia kirvoja.
Muurahaispesissä elää suuri joukko muita eliöitä, jotka elävät vain muurahaispesissä – siksi muurahaiset lisäävät merkittävästi biodiversiteettiä. Jouni Sorvari tarkasti toukokuussa muurahaiskeon tilanteen Väinölänniemellä.